20.9.2013

Vaatteilla ostetaan uusi elämä

Kävin viime viikonloppuna netissä ostamassa Karhunpennulle sormikkaita. Hän todella tarvitsee sellaiset ja koska minulla oli alennuskoodi Lindexin verkkokauppaan, tie vei sinne. Siellä surffaillessani päätin saman tien käyttää alennuskoodin kunnolla hyväkseni ja tilata myös itselleni joitain vaatekappaleita.

Ostoskoriin tipahti pari todella tarpeellista tuotetta, kuten pitkään kaipaamani alusmekko sekä alustoppi. Mutta kuin varkain sinne meni myös yksi neule, kivan näköinen, juuri sellainen jota olen kaivannut. Värikin on kuin tehty minulle.


Jo hetken aikaa ehdin surffata hyvän ostoksen suoman pienen huuman aallonharjalla. Kun maksu oli suoritettu ja ostos lähetetty matkaan, tuli katumus.


  • Miksi ostin neuleen, kun osaan varsin hyvin tehdä sellaisen itsekin?
    (Ompelutaitoni ovat tosiaan alkeelliset, mutta neulomisen ja virkkaamisen kyllä hallitsen.) 
  • Miksi ostin sen ketjuliikkeestä, vaikkakin sekä eettisiltä että laadullisilta arvoiltaan melko luotettavasta sellaisesta?
  • No just, se on jotain ihme tekokuitua.
    (80 % viskoosia, 20 % polyesteriä joka on vaatteista ja kuiduista jotain tietävien tuttavieni mukaan ihan jees sekoitus niin mukavuutensa puolesta kuin esteettisesti ja ekologisesti ajateltuna. Hyvä niin.)


Mietin näitä kysymyksiä ja tulin siihen tulokseen että osasyy tähän ostokseen oli puhdas imago. Ajattelin ainakin hetken aikaa että kun hankin juuri tämän vaatteen, vaatekaappini on täydellinen. Tämän jälkeen kaikki pukeutumishuoleni kaikkoavat ja olen viimein se tyylikäs ilmestys jollainen olen aina haaveillut olevani. Tämän kun päälleni vedän niin se on siinä, maailma on kertaheitolla parempi paikka.

Debbie Roes -niminen nainen on kirjoittanut tästä shoppailuhuumasta paljon blogissaan Recovering shopaholic. Hänen tekstinsä ovat hyvin tarkkanäköisiä ja välillä aika raadollisiakin kertomuksia hänen pyrkimyksistään irti ostoaddiktin elämästään.
So “retail therapy” does work, in theory, but only for a very short period of time. After we leave the mall or click “buy now” on our computers, our reality comes rushing back to us. What’s worse, we may also feel a rush of guilt for overspending, leading us to feel even worse that we did before we shopped.
Vaikka olen itse kaukana ostoaddiktista, tunnistan monet näistä tunteista. Välillä nettikaupoissa surffailu, ikkunaostokset ja katalogien lukeminen toimivat toiveajattelun tavoin. Joskus nämä haaveet päätyvät ostoskoriin ja kaappiin asti, mutta onneksi olen myös aika hyvä palauttamaan tuotteita jotka eivät vaan sovi.

Project 333:n selkein anti minulle tähän mennessä on ollut oman tyylin löytyminen pikkuhiljaa. Kun olen entistä varmempi siitä, mikä minulle sopii ja mistä minä pidän, virhe- ja haaveostosten mahdollisuuksien määrä vähenee roimasti. Toki vieläkin kärsimättömyyspeikko nostaa päätään ja haluaisin hankkia ne täydelliset farkut, kengät ja muut heti samantien, mutta hillitsen itseni. Nykyään selaan katalogeja ja surffailen nettikaupoissa enemmänkin etsien niitä tiettyjä sopivia juttuja kuin hamstraten silmilläni kaikkea mahdollista. Se on ihanan selkeä ja vapauttava tunne.

Entä tuo neule? Päätin odottaa sen saapumista ja kokeilla sitä nähdäkseni pidänkö siitä vai en. Vaatekaapissani on juuri tuollaisen neuleen mentävä aukko, joten saattaa hyvinkin olla että pidän sen.

Pommista tee-se-itse palapelikämpäksi

Jos viime viikolla ihmettelit hongkongilaista Lego-asuntoa, nyt on vuorossa newyorkilainen tilaihme. Tämän asunnon omistaja osti pommikunnossa olevan kämpän ja pisti sen kokonaan uusiksi. Kuka tarvitsee erillistä vierashuonetta kun sellaisen voi vetää seinästä esiin?


13.9.2013

Asunto Hong Kongissa on kuin kuin Legotalo

Tässä on todellinen pienten tilojen klassikko. Tämä hongkongilainen arkkitehti on luonut pienestä 32 neliömetrin asunnosta muunneltavan, käännettävän ja väännettävän aivan mielettömän Lego-asunnon. En voi kuin ihailla tällaista taitoa ja kekseliäisyyttä. Kun alun ihmetyksestä pääsee yli, huomaa että tämä on yllättävän toimivan näköinen ratkaisu.


11.9.2013

Kevät, kesä, syksy ja kengät

Aina uuden vaatesesongin alkaessa näen listoja siitä, kuinka paljon kenkiä ihmisen pitäisi omistaa. Neljä per vuodenaika näyttäisi olevan joillekin minimi, mutta olen viime aikoina hyväksynyt sen, että minulle tämäkin on keväällä, kesällä ja syksyllä liikaa. Toki saatan omistaa useampia kenkäpareja mutta loppujen lopuksi käytän vain muutamaa. Ehkä kahta. Syy on se, että keväästä syksyyn arkena käyttämäni ulkojalkineet ovat pääasiassa urheilujalkineita.

Kuljen 6 km työmatkani käytännössä aina pyörällä noin puolet vuodesta, noin huhtikuusta lokakuuhun lumitilanteesta riippuen. Töissä minulla on parit sisäkengät joita vaihtelen. En ole laskenut Projektiin mukaan, sillä käytän niitä vain töissä. Ne kerrat kun viikolla tai viikonloppuisin lähden ulos niin että tarvitsen tavallisia kenkiä, ovat sen verran harvassa etteivät tällaiset kengät juuri kulu. 

Kenkä-asiaan on myös lisättävä se, että minun on harkittava kenkäostokseni hyvin tarkkaan. Jalan kokoni on 42–43, jalkapöytä korkea ja lesti leveä, joten siinä ei paljoa joitain kympin ballerinoja ostella. 

Tällä hetkellä syksyn vaatekaappiini kuuluvat ulkokengistä yhdet Clarksin loaferit ja Vibram Five Fingers -tossut. Koen, että tämä on tarpeeksi. Tosin voisi väittää että Vibramit ovat urheilukengät, mutta minä käytän niitä myös muuten. Kun syksy tästä etenee, kylmenee ja satelee enemmän, otan vapauden vaihtaa ainakin nuo Vibramin kengät lämpimämpiin kenkiin jotka myös pitävät vettä paremmin. Hyvät nilkkurit ovat haussa.

Loaferit eivät ole ihan nämä, mutta aika samannäköiset.











Miltä oma kenkävarastonne näyttää? Pidättekö mieluiten vain yksiä ulkokenkiä per vuodenaika vai vaihteletteko niitä? Vai onko lukijoitteni joukossa kenties kenkäfriikkejä?

8.9.2013

Rauhaa metsän keskellä

Viikon päätteeksi on hyvä hiljentyä jonkin rauhallisen puuhan äärelle ja saada sitä kautta energiaa uuteen viikkoon.

Olen aikaisemminkin maininnut Kirsten Dirksen -nimisen naisen YouTube -kanavan, jonka videoista löydän aina yhä uusia ideoita ja inspiraatiota. Pienet tilat ja niissä asuvien ihmisten loputon kekseliäisyys ja sopeutuvaisuus kiehtovat minua aina vaan.

Eräs näistä videoista kertoo erään pariskunnan pienestä mökistä metsän keskellä, jossa he elävät vailla sähköä tai juoksevaa vettä. Talo on todella pieni, mutta pariskunnan mielestä juuri sopiva. Itse pistän tämän videon joskus töissä pyörimään taustalle ja tunnen, miten siitä välittyvä seesteisyys virtaa minuun.

Lisää tästä pienestä talosta löytyy sille omistetulta saitilta http://www.innermosthouse.com/.


3.9.2013

Project 333, kausi 2, vaatekaappini

Olen nyt käynyt vaatteitani läpi tehdessäni siirtymää kesäkaudesta syyskauteen. Kuin taikaiskusta ilmojen valtiaat ovat päättäneet että syksy alkaa muuallakin syyskuun alussa. Toki lämpimiä ilmoja ja aurinkoa on vielä riittänyt mutta kirpakat aamut ja viileät illat kertovat että lempivuodenaikani on täällä.

Kesän garderoobista tiensä löysivät syksyn vaatekaappiin lähinnä perusklassikot, eli kaksi hametta, takki, yksi neule ja tietenkin ne farkut (jotka yhä etsivät kaveriparia). Ihan uusia vaatteita tässä ovat siniraidallinen kauluspaita ja sininen lyhythihainen kauluspaita, kaikki muut ovat vanhoja. Kuten huomaatte, tällä kertaa olen päättänyt ottaa mukaan laukut, pipot, kaulaliinat ja hanskat joista tosin jälkimmäisiä ei listalta vielä löydy. Mutta koska listalla on vasta 29 vaatekappaletta niin tilaa on vielä neljälle asialle. Kaksi paikkaa on jo varattu, niihin tulevat ne toiset farkut sekä yhdet kengät.

Olen hyvin tyytyväinen tähän vaatekaappiin, nyt alkaa niin sanotusti Lyyti kirjoittaa tässä asiassa. Nämä vaatteet tulevat saamaan lisäväriä koruista sekä sukkahousuista, joiden pitää minun mielestäni olla mahdollisimman värikkäitä. Rakastan sukkahousuja ja mitä värikkäämpiä, sen parempia.

Korujen suhteen aion puolestani toteuttaa oman pienen Projektin, käänteisellä tavalla. Pakkaan kaikki koruni laatikkoon ja otan niitä ulos sitä mukaa kun käytän niitä. Kauden lopussa ne, joita olen käyttänyt ja hyväksi kokenut saavat jäädä. Muille etsin uuden kodin. Minusta tuntuu, että tämä menetelmä tulee toimimaan!

Apuna tämän vaatekaapin rakentamisessa olen käyttänyt jo aikaisemmin mainitsemani Into Mind -blogin postausta siitä, miten rakennetaan 20:n vaatekappaleen minigarderoobi ››
Siitä on ollut suunnaton apu.

Vaatekaappini

Lukuohje
x = Olen käyttänyt ainakin kerran

Numero tuotteen perässä kertoo, millä viikolla se on tullut vaatekaappiin

Topit ja neuleet

1. Harmaa Filippa K -neuletakki
2. Musta Adidas huppari
3. Kuviollinen läpinäkyvä tunika
4. Valkoinen kietaisuneule
5. Violetti tunikamainen villaneule
6. Sininen lyhythihainen paksu puuvillatunika
7. Musta-harmaaruutuinen villajakku

Paidat

8. Valkoinen kauluspaita
9. Siniraidallinen kauluspaita
10. Sininen lyhythihainen kauluspaita

T-paidat

11. Harmaa pitkähihainen
12. Musta pitkähihainen
13. Punainen pitkähihainen
14. Musta-valkoraidallinen pitkähihainen

Housut

15. Siniset farkut
16. Tummanharmaat suorat housut

Hameet

17. Farkkuhame
18. Musta denim-hame
19. Musta-harmaa ruudullinen villahame

Mekot

20. Denim-mekko
21. Vihreä mekko
22. Harmaa neulemekko

Takit

23. Musta Fjällräven-takki
24. Musta Luhta fleece

Kengät

25. Vibram FiveFingers nauhalliset tossut
26. Mustat Clarks-loaferit
27. Mustat Vagabond ballerinat

Hatut, kaulaliinat, hanskat ja laukut

28. Sininen ”lörppöhattu”
29. Musta Marc O'Polo laukku
30. Monivärinen pieni olkalaukku
31. Punainen olkalaukku